Kosmonautilla tarkoitetaan venäläistä avaruuslentäjää. Nimi on saanut alkunsa kreikkalaisista sanoista kosmos ja nautes, jotka tarkoittavat kreikaksi maailmankaikkeutta ja purjehtijaa. Venäjäksi kosmonautti kirjoitetaan космона́вт (kosmonavt). Tunnetuin venäläinen kosmonautti on Juri Gagarin. Kosmonauttien koulutus on erittäin vaativaa, ja kenestä tahansa ei tähän ammattiin ole. Tässä artikkelissa kerrotaan tarkemmin kosmonauttien koulutuksesta, historiasta sekä esitellään muutama tunnettu kosmonautti. Venäjän avaruuslennoista ja lentäjistä ei tietenkään voi puhua mainitsematta avaruuskoiria.
Kosmonauttien historia
Neuvostoliitolla on ollut avaruustutkimusta jo 1900-luvun alusta asti opettaja Konstatin Tsiolkovskin tutkiessa pääasiassa yksinään matemaattisesti mahdollisuuksia avaruuslentoon. Neuvostoliiton avaruusohjelmissa oli vahvasti mukana kilpailua Yhdysvaltojen kanssa, etenkin ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon osalta. Neuvostoliitto voittikin tämän kilpailun laukaistessaan 4 000 kiloa painavan Zenit-vakoilusatelliitista kehitetyn, miehitetyn Vostok-avaruusaluksen matkaan vuonna 1961, kyydissään Juri Kagarin. Tämä maailman ensimmäinen miehitetty avaruuslento kesti 108 minuuttia. Myöhemmin German Titov teki 17 matkaa maan ympäri Vostok 2:lla.
Ennen miehitettyjä avaruuslentoja avaruusalusten kestävyyttä ja mahdollisuuksia oli jo testattu koirilla. Kuuluisin avaruuskoira oli Venäjän kaduilta löydetty monirotuinen Laika, joka laukaistiin maata kiertävälle radalle vuonna 1957. Laika ei selvinnyt lennosta elossa, vaan kuoli stressiin ja kuumuuteen vain muutamia tunteja laukaisun jälkeen. Laikan kunniaksi on pystytetty muistomerkki Venäjän kosmonauttien keskukseen. Laikan jälkeen kahdeksan muuta koiraa on käynyt avaruudessa. Ensimmäiset lennosta selvinneet koirat olivat Sputnik 5:llä matkanneet Belka ja Strelka.
- Neuvostoliitolla ja Yhdysvalloilla on aina ollut kovaa kilpailua avaruuslennoista
- Vuosina 1960–1966 avaruuteen lähetettiin kaikkiaan kahdeksan koiraa, osa selvisi ja osa ei
- Juri Gagarin teki ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon 12.4.1961
Kosmonauttien koulutus
Neuvostoliiton avaruusohjelmat olivat kauan asevoimien alaisuudessa. Neuvostoliiton avaruusohjelman johdosta vastasi sotamarsalkka Dmitri Ustinov. Neuvostoliiton avaruusohjelmien varhaisvaiheissa 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa kosmonautiksi haluavien koulutusprosessi oli erittäin pitkä. Koulutuksen pituus oli useita vuosia, ja sen käytyään kosmonautit tunsivat aluksensa läpikotaisin. Avaruuslentäjät eivät kuitenkaan juurikaan joutuneet itse ohjaamaan aluksiaan. 1970-luvulla koulutuksen pituutta lyhennettiin huomattavasti, ja nykyään kosmonautiksi opiskelevien koulutus kestää Venäjällä noin vuoden verran.
Myös muun maan kansalaisten kuin venäläisten on mahdollista opiskella kosmonautiksi, mutta ulkomailta tuleville oppilaille suuren haasteen koulutukseen voi tuoda venäjän kielen oppiminen riittävän hyvin, ja tästä johtuen heille koulutus voi olla huomattavasti pidempi prosessi kuin kantavenäläisille. Neuvostoliiton aikoihin kosmonautit olivat muusta kansasta hyvin erillään oleva ihmisryhmä. Venäjä kouluttaa edelleen avaruuslentäjänsä Moskovan lähellä sijaitsevassa Tähtikaupungissa, missä kosmonautit tänäkin päivänä asuvat perheidensä kanssa.
Kosmonauttien haasteita
Venäjän haasteena kosmonauttien koulutuksessa on ollut sopivien hakijoiden löytäminen. Avaruusohjelmien tiukka sidonnaisuus asevoimiin, kosmonauttien hiukan eristäytynyt elämäntyyli sekä tiukat pääsyvaatimukset koulutukseen yhdistettynä kosmonauttien melko pieneen palkkaan ovat laskeneet kosmonauttien määrää. Vuonna 2006 Venäjällä oli ainoastaan kahdeksan kosmonauttia sekä koulutusvaiheessa olevia 29. Samana vuonna Energija-yhtiö yritti rekrytoida uusia kosmonauttiopiskelijoita yliopistoista, mutta tämäkään ei tuottanut tulosta; vaikka 20 mahdollisesti sopivaa hakijaa löytyi, kukaan heistä ei päässyt läpi lääketieteellisistä testeistä.
2010-luvulle tultaessa Venäjä pyrki tekemään uudistuksia kosmonauttien työnkuvaan ja koulutuksen valintaprosesseihin, tavoitteena nostaa kosmonauttien määrää aiemmasta. Vuodesta 2012 lähtien avaruusjärjestön mukaan kosmonautit eivät enää saaneet kuulua asevoimiin, vaan heidän tuli erota niistä. Tästä seurasi uudenlainen siviiliavaruuslentäjien aikakausi. Esimerkiksi NASA:lla ei ole vastaavaa käytäntöä. Alkuvuodesta 2012 Venäjän avaruusjärjestön toimesta pidettiin avoin haku uusille kosmonauteille. Pääsyvaatimuksina olivat tällöin, että hakijan tulee olla alle 33-vuotias, omata yliopistokoulutus sekä soveltua pituutensa puolesta Sojuz-avaruusalukseen.
- Venäjällä kosmonautiksi soveltuvia hakijoita on ollut haastavaa löytää
- Yhdysvaltain NASA:n käytännöt poikkeavat Venäjän käytännöistä asevoimiin kuulumisen osalta
Kuuluisia kosmonautteja
Kaikkein kuuluisin kosmonautti on Juri Gagarin. Hän ehti vain 34 vuotta kestäneen elämänsä aikana tulla maailmankuuluksi avaruuslentäjäksi, lennonjohtajaksi sekä Neuvostoliiton kansanedustajaksi. Gagarin kävi avaruudessa ainoastaan kerran ja kiersi tämän jälkeen useissa maissa, mukaan lukien Suomi, kertomassa kokemuksestaan. Venäjän kiekkoliiga KHL:n pokaali Gagarin cup on nimetty hänen mukaansa. Juri Gagarinista on tehty myös elokuva vuonna 2013 nimellä Gagarin – ensimmäinen avaruudessa. Gagarin kuoli vuonna 1968 ja hänet on haudattu Kremliin.
Valentina Tereškova oli ensimmäinen avaruuslennolle osallistunut nainen. Hän teki erittäin merkittävän uran kosmonauttina, ilmavoimien lentäjänä sekä poliitikkona. Hänen sotilasarvonsa on kenraalimajuri ja koulutuksensa insinööritieteiden tohtori. Tereskova on kiertänyt maailmaa puhumassa Venäjän kosmonauttien koulutuksesta vieraillen myös Suomessa Tiedekeskus Heurekassa vuonna 2002. Hän on saanut Neuvostoliiton sankarikunniamerkin sekä monia muita tunnustuksia ja arvonimiä, kuten Greatest Woman Achiever of the Century. Hän on syntynyt vuonna 1937.
- Juri Gagarin kävi ensimmäisenä avaruudessa 1961
- Ensimmäinen nainen avaruudessa oli Valentina Tereskova 1963
Venäläisen avaruusmatkailun nykytila
Venäjän avaruusjärjestö on kansainvälisesti tunnettu nimellä Roskosmos. Venäjän avaruusjärjestön aiemmin heikko taloustilanne on parantunut 2000-luvulla muun muassa Venäjän öljytulojen kasvun myötä, ja tieteellisten Mars-lentojen suunnittelu on saatu käyntiin. Roskosmoksen johtajana on toiminut vuodesta 2011 alkaen Vladimir Popovkin. Venäjän avaruusjärjestö on panostanut 2000-luvulla etenkin Sojuz-avaruuslentoihin ja ISS-avaruusaseman rakentamiseen. Sojuzissa avaruusaluksessa on kolme istuinpaikkaa, yksi Venäjän kosmonautille, yksi Yhdysvaltain astronautille ja yksi paikka avaruusturistille. Tällä hetkellä avaruusturismi ISS:n asemalle ei ole käynnissä. Useat varakkaat henkilöt ovat tehneet noin 30 miljoonaa dollaria maksavan matkan, kuten kanadalainen Cirque du Soleilin perustanut Guy Laliberté. Monilla yhtiöillä on suuria suunnitelmia jopa turistilennoista kuun ympäri sekä matalammista avaruuslennoista, jotka ovat helpommin toteutettavissa kuin vierailu avaruusasemalle. Venäjä on onnistunut pitämään avaruusohjelmansa maailman kärjessä jo vuosikymmenten ajan, vaikka kosmonauttien määrä putosikin hetkellisesti takavuosina.