Venäläinen ruokakulttuuri kuuluu maailman monipuolisimpiin ja sen historia ulottuu aina 1700-luvulle asti. Venäläinen keittiö sai alkunsa, kun tsaari ja muut Venäjän aateliset toivat Euroopasta kokkeja omiin keittiöihinsä. Myös ortodoksisella kirkolla on ollut suuri vaikutus venäläisen keittiön syntyyn, koska uskonto jakoi ruokailun paastoa edeltäviin ruokalajeihin ja paaston jälkeisiin aterioihin. Rikkaalla venäläisellä ruokakulttuurilla on vuosien mittaan ollut suuri vaikutus myös suomalaisiin ruokalajeihin.
Jos tuntuu siltä, että Suomessa ei ole tarjolla tarpeeksi aitoja venäläisen keittiön makuja, kannattaa Venäjälle matkaavan käyttää tilaisuutta hyväkseen ja tutustua monipuolisen venäläisen keittiön antimiin paikan päällä. Monet matkatoimistot järjestävät myös erityisiä makumatkoja Venäjälle ja entisen Neuvostoliiton maihin. Suomestakin löytyy kuitenkin tänä päivänä paljon laadukkaita venäläisiä ravintoloita. Lähde mukaan tutustumaan itäisen naapurimaamme perinteisiin ruokalajeihin ja ruokailuun liittyviin tapoihin.
Venäläisen ruokakulttuurin perusta
Venäläisen ruokakulttuurin alkuaikoina ruoanlaitto oli vahvasti sidoksissa uuniin. Erityisesti Ranskasta Venäjälle aateliston palvelukseen saapuneet kokit toivat kuitenkin mukanaan mm. patoja ja paistinpannuja, jonka jälkeen ruoanlaitto liedellä alkoi yleistyä. Tästä huolimatta vielä tänä päivänäkin monet perinteiset venäläiset ruokalajit, esimerkiksi padat, keitot ja puurot, valmistetaan uunissa hitaasti laskevassa lämmössä hauduttamalla. Myös perinteisten venäläisten piirakoiden ja leipien valmistustapa kertoo uunin keskeisestä merkityksestä ruoanlaitossa.
Venäjän ruokakulttuuri on alun perin kehittynyt palatsien keittiöissä, mutta vuosien saatossa ruoanlaittoon on tullut paljon vaikutteita myös muista maista. Turkista ovat tulleet esimerkiksi saslikit, Aasiasta taas ovat peräisin teen juonti ja pelmenit. Läntiset slaavit toivat Venäjälle borssin, kaalikääryleet ja täytetyt lihapullat. Olennainen osa venäläistä keittiötä on myös runsas valikoima kasvis-, sieni- ja kalaruokia. Ne ovat saaneet alkunsa ortodoksisen kirkon paastonajan vaikutuksesta.
Venäläisessä keittiössä yleisimmin käytettävät raaka-aineet
Venäjällä ruoanvalmistukselle on tyypillistä, että eri raaka-aineita ei sekoiteta keskenään: kalakeitto on kalakeittoa ja punajuurisalaatti valmistetaan pelkästään punajuuresta. Tällä tavalla halutaan korostaa jokaisen raaka-aineen omaa makua. Venäläisessä keittiössä käytetään ruoanvalmistuksessa raaka-aineina paljon kalaa, sieniä, smetanaa, hapankaalia, tattaria ja ruisjauhoa. Perinteisissä venäläisissä piirakoissa voi olla täytteenä esimerkiksi vihanneksia ja kalaa. Tunnettu, voitaikinasta valmistettava Kulebjaka-juhlapiirakka sisältää lohta ja riisiä.
Venäjällä ruoanlaitossa tärkeässä roolissa ovat myös maitotuotteet, esimerkiksi maitorahkaa käytetään suosittujen rahkalettujen valmistuksessa. Smetanaa taas lisätään pelmeneihin ja keittoihin. Pelmenit ovat venäläisen keittiön tärkein klassikko, maukkaisiin nyytteihin voi lisätä täytteeksi esimerkiksi lihaa, sieniä tai kasviksia. Liha ei ole pääosassa venäläisessä keittiössä, mutta sen sijaan kasvikset ovat suosittuja, erityisesti kaalia käytetään raaka-aineena monissa ruokalajeissa. Marjat ja omenat taas kuuluvat olennaisena osana makeisiin leivonnaisiin.
Makumatka Venäjälle
Nykypäivän Venäjältä, erityisesti suurimmista kaupungeista, löytyy paljon erilaisia ravintoloita aina huipputason ruokapaikoista pienemmän budjetin paikkoihin. Moniin ravintoloihin on palkattu ulkomaalainen kokki tai keittiömestari, koska ruoan taso on haluttu taata myös kansainväliselle asiakaskunnalle. Venäjällä ruokaan on aina suhtauduttu kunnioittavasti. Matkailijan onkin syytä pitää mielessä, että ruokailuun varattua tilaa kunnioitetaan aina: juomakannu ja leipä talon pöydällä ovat perinteen mukaan merkkejä vieraanvaraisuudesta ja pöydän erityisestä asemasta.
Suomesta itään ruokamatkalle lähtevää odottaa Venäjällä runsas ravintolatarjonta, mutta on myös suuri kunnia saada kutsu ruokailemaan venäläiseen kotiin. Vieraanvaraisuus on tärkeä osa venäläistä kulttuuria ja vaatimattomissakin kodeissa pöytä pyritään panemaan koreaksi. Alkoholin tarjoilu on olennainen osa ruokailua ja myös maljapuheita pidetään ahkerasti. Venäjällä ruokailuun ja ruokalajeihin liittyy paljon perinteitä ja tapoja, joista vierailijan on hyvä olla tietoinen ennen pöytään astumista.
Alkuruoat
Venäjällä ateriointi aloitetaan aina monipuolisesta alkupalapöydästä. Alkuruoista käytetään Venäjällä zakuska-sanan monikkoa zakuski, koska sillä halutaan korostaa alkupalapöydän runsasta tarjontaa. Ravintolassa tilataan kerralla useita alkuruokia, jotka tuodaan yhtä aikaa pöytään. Arkisin päivällisellä riittää pari alkuruokaa, mutta juhlapöydistä niitä voi löytyä kymmeniä erilaisia. Venäläisissä kodeissa alkuruoat asetellaan valmiiksi tarjolle vadeissa: tyypillisiä alkuruokia ovat esimerkiksi keitot, piirakat, suolatut kasvikset, kaviaari ja monenlaiset leivät.
Ateriointiin liittyviä tapoja
Venäläisessä kodissa talon emäntä laittaa ruokavadit kiertämään ja jokainen ruokailija ottaa vadista itselleen sopivan annoksen. Ruokailu aloitetaan isännän tai emännän maljan jälkeen ja syömistä jatketaan välillä maljoja kohottaen, ruoista nauttien ja niitä kehuen. Alkupalojen jälkeen tarjoillaan lämmin ruoka, aterian päättää makea jälkiruoka. Ruokailu on Venäjällä tärkeä sosiaalinen tapahtuma, johon kuuluvat keskustelu ja huumori sekä isäntäväen ja ruoan ylistäminen.
Keskustelua ja teen juontia
Tärkeä osa venäläistä ruokakulttuuria on makean teen juominen. Tee tuodaan pöytään aterian päätteeksi ja sen tarjoiluun liittyy paljon rituaalinomaisia piirteitä. Venäjällä tee tarjotaan valmiiksi haudutettuna ja jokainen laimentaa itse teensä kiehautetulla vedellä. Tee maustetaan sokerilla, hillolla tai hunajalla. Teehetki on Venäjällä tärkeä osa päivää, koska sen aikana on mahdollisuus levähtää. Ennen kaikkea teen juonti kuitenkin tarjoaa tilaisuuden keskusteluun ja ajanviettoon ystävien seurassa.
Venäläisen ruokakulttuurin merkitys
Kun Venäjällä istahdetaan syömään, pöytä notkuu erilaisista ruokalajeista. Ruokailu on tärkeä sosiaalinen tapahtuma, johon syvennytään hartaasti ja suurin elkein. Venäläiseen keittiöön kuuluu paljon perinteisiä ruokalajeja, mutta vaikutteita on otettu myös muiden maiden keittiöistä. Monet venäläiset ruokalajit, kuten piirakat, borssi ja pelmenit, ovat suosittuja myös Suomessa. Venäjälle matkaavan kannattaa tutustua maan monipuoliseen ravintolatarjontaan ja huikeisiin makuyhdistelmiin. Приятного аппетита! Hyvää ruokahalua!