Venäjän ruokakulttuuri on kehittynyt vuosisatojen saatteessa useiden eri kansojen ja maiden keittiöiden vaikutuksesta. Venäläisiä ruokia on nautittu niin rahvaiden keskuudessa kuin loisteliaissa palatseissa. Suomen ollessa Venäjän vallan alla kyseiset vaikutteet saapuivat luonnollisesti myös tänne alkaen ensin itäisestä Suomesta ja siirtyen myöhemmin ympäri maata. Itäisen naapurimaan vaikutus ruokakulttuuriimme onkin hämmästyttävän suuri, joten jatka lukemista ja tutustu aiheeseen lähemmin.
Monet suomalaiset ruoat ovat venäläisiä
Jokainen kulttuuri on kehittynyt aikojen kuluessa muiden kulttuurien vaikutuksesta. Pelkästään Venäjän nykyisessä kulttuurissa voidaan nähdä vaikutteita Aasian kulttuureista, ja yhtä lailla eri maiden kulttuurit jatkavat muuttumistaan edelleen. Suomi eli Venäjän vallan alla suurruhtinaskuntana aina vuosien 1809-1917 välisenä aikana. Tätä ennen Suomi oli ollut osa Ruotsin kuningaskuntaa 1600-luvulta lähtien, joka menetti sen Suomen sodan aikana. Ruotsin sijaan kuitenkin Venäjän jäljet näkyvät vahvimmin nyky-Suomessa.
Venäjän ruokakulttuuri perustuu moniin nykyisiin suomalaisiksi määrittelemiimme asioihin. Parhaimpana esimerkkinä on uuni, joka on perusta niin venäläiselle kuin suomalaisellekin ruokakulttuurille. Parhaimmat suomalaiset ruoat, kuten karjalanpaistin tapaiset pataruoat, valmistetaan edelleen pitkään uunissa hauduttamalla, aivan kuten Venäjällä. Yhtä lailla liedellä on suuri merkitys ruoanlaitossa. Venäjällä suositaan suomalaisten tavoin myös happamia maitotuotteita, kuten rahkoja, smetanaa ja piimää. Yhtä lailla ortodoksiuskonto on tuonut vaikutteita suomalaiseen pääsiäisenviettoon.
Pääsiäisen pasha on alkujaan venäläinen
Suomalaisen kodin pääsiäisenviettoon voidaan liittää myös vahvasti pasha. Rahkasta valmistettu jälkiruoka liittyy erityisen vahvasti Venäjän ja Karjalan ortodoksien pääsiäisenjuhlintaan. Vaikka suomalaiset ovat jo pitkään irtautuneet pääsiäisenvieton uskonnollisuudesta, ja ortodoksien määrä on huomattavasti pienempi verrattuna valtausko luterilaisuuteen, on pasha kuitenkin valloittanut suomalaisten sydämet. Sana pasha tarkoittaa venäjäksi pääsiäistä, joka puolestaan periytyy hepreankielisestä sanasta pesah. Ortodoksisen perinteen mukaan pasha voidaan siunata kirkossa pääsiäisen aikaan.
Perinteisten ortodoksisten tapojen mukaan pasha pitäisi myös tarjota vehnästä valmistetun leipää muistuttavan kulitsan kanssa, ja se syödään lusikalla tai kulitsapalasen päälle levitettynä. Pashaa syödään yleisesti jälkiruokana tai sitä voidaan tarjota kahvin kanssa. Suomalaiset enää harvemmin valmistavat sitä itse, vaan sitä ostetaan nykyään valmiina kaupasta. Niin ikään pashan ohjeita on yhtä paljon kuin tekijöitä, ja sen joukkoon voidaan lisätä kaikkea manteleista kuivattuihin hedelmiin.
Blinit ovat myös löytäneet paikkansa ruokapöydästä
Blinit eli täytetyt letut ovat erittäin kuuluisia venäläisiä suolaisia lettuja, joita tehdään jo monissa suomalaisissa ravintoloissa ja jopa kodeissa. Monet ravintolat tarjoavat niitä jo perusvalikoimassaan ja järjestävät jopa bliniviikkoja. Ne valmistetaan yleensä vehnä- tai tattarijauhoista. Venäjän ulkopuolella blinit tarkoittavat hapatetusta hiivataikinasta tehtyjä ohukaisia, joiden kanssa voidaan nauttia esimerkiksi smetanaa, voisulaa, mätiä ja kaviaaria. Blinit muistuttavatkin paljon suomalaisia lettuja.
Venäjällä blinejä voidaan syödä myös jälkiruokana, jolloin ne ovat erityisen ohuita. Tällöin niiden täytteenä voi olla muun muassa hilloa, suklaakastiketta, hunajaa ja marjoja. Venäjällä on useita ravintoloita, joiden ruokalistoilta löytyy pelkästään blinejä – suolaisia ja makeita. Blinin tapaiset ohukaiset ovat tuttuja monen maan kulttuurista, sillä Suomen ohukaisten lisäksi myös Ranskassa on ”crepes” -letut ja englantilaisilla ”pancakes” -pannukakut. Niiden uskotaankin olleen ensimmäisiä jauhosta valmistettuja elintarvikkeita.
Venäläiset hyödyntävät myös metsän antimet
Suomalaiset viettävät innokkaasti aikaa metsissä ja ovat tottuneet keräämään syksyisin sieniä ja marjoja sekä säilömään niitä talven varalle. Suomalaiset jokamiehen oikeudet ovatkin jo koko maailmanlaajuinen ilmiö, eikä vastaavaa löydy mistään päin maailmaa. Venäläiset syövät myös paljon marjoja ja sieniä, joita he säilövät suolaamalla tai hapattamalla. Vanhat suomalaiset ruokaperinteet suosivat edelleen suolaamista esimerkiksi juuri erilaisten sienien ja kalojen säilyttämiseksi.
Sienien lisäksi venäläiset suosivat myös paljon kasviksia, kuten perunoita ja porkkanoita. Suolaiset suolakurkut ovat löytäneet tiensä myös suomalaisten keittiöön juuri Venäjältä, tosin etikkaliemissä voi olla makuvivahteita eri paikkakunnilla. Niin ikään venäläisten keittokulttuuri löysi tiensä suomalaisten koteihin hyvin pian. Venäläisten keksimää kaalikeittoa ja erityisesti borssikeittoa syötiin ahkerasti itäisessä Suomessakin ja myöhemmin ympäri maata. Yhtä lailla jälkiruokana nautitut marjakiisselit ovat venäläistä alkuperää.
Venäjän vaikutukset ovat vahvimmillaan Itä-Suomessa
Maantieteellisen sijaintinsa ja Karjalan vaikutuksenkin takia Itä-Suomi on aina ollut vahvimmin Venäjältä tulleiden vaikutusten alaisuudessa. Erot voidaankin nähdä edelleen, sillä itäsuomalainen ruokakulttuuri perustuu pääosin uuniruokiin – aivan kuten Venäjälläkin. Venäjän vaikutuksen lisäksi uunia lämmittämällä hoidettiin myös talon lämmitys kylminä talvipäivinä. Itä-Suomessa käytetäänkin raaka-aineina paljon sieniä, perunaa, viljatuotteita ja järvikalaa. Venäjällä paljon käytetty tattarijauho saapui myös karjalaisten siirtolaisten mukana itäisiin osiin.
Venäläisiin arkisiin liharuokiin kuuluu erityisesti suuret lihapaistit, kokoliha, lihapullat, jauhelihapihvit, keitetty tai paistettu kala sekä kanankoivet ja -rintapalat. Kyseiset ruoat ovatkin hyvin samanlaisia kuin suomalaiset kotiruoat. Se, mitä lihaa käytetään, riippuu varallisuudesta ja alueesta. Itä-Suomessa suositaan erityisesti sianlihaa sen edullisuuden takia, ja ennen jokaisella talolla oli ainakin yksi sika, jonka tarkoitus oli helpottaa perheen ruokavaliota. Siasta hyödytetään kaikki osat aina sorkkiin asti.
Meitä yhdistää myös rakkaus vahvoihin alkoholijuomiin
Venäläisten rakkaus votkaa kohtaan ei varmaan tule yllätyksenä kenellekään. Venäjässä votka-nimi perustuu vettä tarkoittavaan sanaan, ja sitä voidaan tilata pöytiin karahveissa, mutta suomalaisille votkan tapaiset kovat alkoholijuomat ovat olleet historiassa vain yksi tapa humaltua. Votkan tapaisia juomia valmistettiin Venäjällä jo 1400-luvulla, jolloin yhdessä kaupungissa voi olla jopa 500 tislaamoa. Suomeen juoma saapui sotien aikana 1550-luvulla. Nykyään suomalainen Finlandia-vodka on maailmankuulu laatubrändi.