Venäjällä perheellä ja suvulla on paljon merkitystä. Perheeseen luotetaan kaikissa erilaisissa elämäntilanteissa ja sukulaissuhteista pidetään kiinni lujasti. Venäjällä on pitkä ja monimutkainen historia, joka on vaikuttanut siihen, millainen Venäjä ja sen kulttuuri nykypäivänä on. Tällä sivustolla käymme tarkemmin läpi maan historiaa, väestöä, ruokakulttuuria ja paljon muuta. Lue siis lisää ja opi mielenkiintoista tietoa venäläisen kulttuurin tunnuspiirteistä!
Venäläisen kulttuurin historia
Venäjä on ollut lähes aina valtio, jota ovat johtaneet voimakkaat hallitsijat. Tsaarit pitivät Venäjää ja sen eri osia lujassa otteessaan aina kommunistiseen vallankumoukseen saakka. Tsaarien hallinnon aika oli prameaa, ja maan arkkitehtuuria ja taidetta väritti ortodoksisen kirkon voimakas vaikutus. Venäjän tsaarien tuli pärjätä vertailussa muille Euroopan hallitseville kuningasperheille esitellen Venäjän mahtia ja rikasta kulttuuri- ja taide-elämää.
Kaikki muuttui, kun kommunistinen vallankumous alkoi. Tsaari sai verisen ja julman lopun, ja työväenluokat aloittivat nousunsa hallitsevaa valtaa vastaan. Kommunismin myötä uskonnon vaikutukset riisuttiin maasta lähes täysin, ja kaikki kulttuuriaarteet eivät säästyneet Neuvostoliiton aikakaudesta johtuen. Kaikki Neuvostoliitossa tehdyt tuotokset tuli olla kommunistisen aatteen mukaisia, ja sensuuri oli kovaa. Neuvostoliiton aikakautta kutsutaan myös maan kulttuuriseksi taantumaksi, josta ollaan yritetty nousta pois 1990-luvun jälkeen.
Väestö ja etninen tausta
Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin maa, joka ulottuu Euroopasta pitkälle Aasiaan saakka. Tälle valtavalle alueelle mahtuu myös lukuisia etnisiä vähemmistöjä ja heidän kulttuurinsa perintöä. Kommunismin aika ei ollut helppoa etnisille vähemmistöille, ja julmat puhdistukset koituivat monien kohtaloksi. Nykyään Venäjän asukasluku on noin 144 000 000 tienoolla ja on tällä hetkellä laskusuunnassa. Etnisiä vähemmistöjä maassa on noin 160 kappaletta.
Vähemmistöjen asemaa kuvaillaan Venäjällä edelleen erittäin huonoksi, sillä heillä ei esimerkiksi ole minkäänlaista edustusta Venäjän poliittisen johdon keskuksessa Kremlissä. Venäjällä puhutaan jopa 136 eri kieltä. Vähemmistöjen puhumat kielet ovat häviämässä, sillä niiden viimeisetkin puhujat alkavat olla hyvin vanhoja. Venäjä ei myöskään kannusta vähemmistöjä tuomaan kulttuuriaan tai kieltään esille, sillä kansallinen yhtenäisyys näyttäisi olevan maan johdolle tärkeämpi prioriteetti.
Venäjän taide
Venäjällä on vahva kansantarujen perinne samalla tavalla kuin myös Suomessa. Slaavilainen mytologia innoittaa taidetta ja kirjallisuutta vielä nykypäivänkin Venäjällä. Neuvostoliiton aikana mytologian opiskelu ja levittäminen tuleville polville kuitenkin kiellettiin, sillä kommunistit uskoivat sen liittyvän liian vahvasti tsaarinvallan aikoihin ja kapitalistiseen yhteiskuntaan. Taide valjastettiin tämän myötä tuomaan esille kommunismin positiivisia puolia, sen ideologiaa ja kommunistisen yhteiskunnan ideaalia mallia.
Venäläisellä kirjallisuudella on aina ollut suuri merkitys koko maailman kirjallisuuden huipputuotoksiin. Jokainen kirjallisuuden ystävä on kuullut esimerkiksi Leo Tolstoyn ja Fyodor Dostoyevskyn teoksista. Heidät tunnetaan myös suurina filosofeina, jotka puhuivat samalla yhteiskunnan kehityksestä ja Venäjän paikasta maailman politiikassa. Venäjän kieli on tunnetusti hyvin rikasta, ja venäläinen huumori perustuu siksi paljolti yllättäviin sanankäänteisiin ja sanojen avulla luotuihin mielikuviin.
Uskonto
Venäjän uskonnollinen kartta on mielenkiintoinen, ja siihen on vaikuttanut monet seikat vuosisatojen ajan. Ortodoksisella kirkolla on edelleen Venäjällä suuri rooli. Lisäksi maassa vallitsevat suuri ateistinen ryhmittymä ja monia uskonnollisia vähemmistöjä, kuten islam ja juutalaisuus. Neuvostoliiton kaaduttua uskonnon harjoittaminen on jälleen ollut sallittua ja vuonna 1997 Venäjällä julkaistiin laki, joka tunnustaa ihmisten ehdottoman vapauden harjoittaa uskoa haluamallaan tavalla.
Kaikki uskonnolliset ryhmät, jotka ovat olleet olemassa ennen vuotta 1982, ovat saaneet Venäjällä “perinteisen” uskonnon aseman. Uusien uskonnollisten ryhmien on rekisteröidyttävä 15 vuoden välein saadakseen valtion tunnustuksen. Uskonnonvapaus on kuitenkin edelleen erikoinen käsite venäläisessä kulttuurissa, ja maata on arvosteltu esimerkiksi Jehovan todistajien toiminnan kieltämisestä. Etenkin Venäjän pohjoisissa osissa pienillä pakanallisilla uskontokunnilla ja samanismilla on edelleen oma roolinsa.
Ruokakulttuuri
Venäläinen ruoka on sekoitus erilaisten etnisten vähemmistöjen ja perinteisten ruokien makumaailmaa. Venäläinen keittiö on vaikuttanut vahvasti myös suomalaisen ruokakulttuurin kehittymiseen. Borssikeitto on alun perin ukrainalainen punajuurista valmistettu keittoruoka, jonka venäläinen keittiö on myös omaksunut vahvasti itselleen. Toinen hyvin pidetty ja tunnettu keittoruoka on seljanka, jossa käytetään sesongin kalaa ja etenkin lohta. Virolaisilla on myös oma rakastettu versionsa seljankasta.
Pelmeenit ovat mykyjä, jotka valmistetaan taikinasta ja täytetään erilaisilla täytteillä. Perinteisin täyte pelmeeneille on liha. Taikinapallot syödään yleensä smetanan tai hapankerman kanssa. Blinit taas ovat myös Suomessa trendiruoaksi kivunnut herkku. Suolaisten blinilettujen kanssa syödään esimerkiksi sipulia, smetanaa, kalanmätiä ja juustoa. Blinejä voidaan syödä myös makeiden täytteiden kera. Stroganoff puolestaan on täyteläinen lihapata, jossa lihan seurana on kermainen kastike ja sieniä tai tomaattia.
Yhteenveto
Näyttäisi siltä, että kulttuurilla on edelleen Venäjällä hyvin vahva asema. Vaikka monet länsimaalaisen kulttuurin piirteet yritettiinkin karsia kokonaan pois Neuvostoliiton hirmuvallan alla, ovat intohimoiset taiteilijat ja kulttuurin asiantuntijat yrittäneet palauttaa kulttuurin siemenen venäläiseen katukuvaan. Vähemmistöjen asema on auttamatta huono, vaikka heidän tuomat kielensä ja perinteensä toisivatkin väritystä tyypilliseen venäläiseen kulttuuriin. Venäläinen kulttuuri on silti vertaansa vailla ja yksi maailman mielenkiintoisimmista!